kevätseikkailu

En millään keksi tähän mitään kuvatekstejä, kiipeiltiin eilen puissa ja pihahengattiin musiikki-ihmisten kanssa ja oli ihanaa koska kevät ja ihmisiä ja jee!

viimeinen teinivuosi, apua!!!

Täytin tuossa äskettäin 19, eilen sitten vähän partyiltiin sen kunniaksi. Kuvia ei otettu nimeksikään, mutta tuossa minä avaamassa iloisesti jätesäkkiä johon lahjani oli ystävällisesti pakattu.

Kuvan laatu suorastaan huimaa päätäni. Kuitenkin, pussista paljastui sellainen hirvittävä 3D-kissataulu, tiedättekö semmoinen että siinä oli hirveän monta kisunaamaa ja kun sitä heilutteli ne liikkui. Hyrr. Se oli kammottavan hieno. Sain myös shottilaseja ja lautasen (identtisen sellaisen kanssa jonka kissa joskus tuli jotenkin rikkoneeksi), sekä ison sateenkaarenvärisen pehmopalluran joka oli vähintään yhtä kammottava kuin se kissataulu ja joka puhuu jotain siansaksaa kun sitä painaa mahasta. Nimesin sen Claude-Pierre Jean-Baptisteksi. Varsin hyvä lahjasaldo siis.

Tässä norjalainen jalkaleikki:

Tykkään tuosta yläkuvasta hirveästi koska Helmi näyttää niin epätoivoiselta, Mandi on vaan Mandi ja minä puolestani tuijotan taiteellisena kaukaisuuteen siellä jossain taustalla. Mieletöntä.

Tuossa söpö Veera ja alla pari taiteellista kuvaa Rumasta hupparissa korvaamaan synttäreiden huonoa kuvasaldoa.

(Unohdin ensin otsikoida tämän ja sitten kun muistin sen, en enää hirveästi jaksanut keskittyä.)

we dream out loud

Huaaaaah.

Aluksi olin että mitä tympeyttä, miksei kukaan laula tai tanssi tai tee ylipäänsä muuta kuin seiso paikallaan ja Night of the Hunter meni sen kunniaksi suunnilleen kokonaan ohi (harmitti). Sitten tappelin itselleni paremman paikan, biletin This is Warin läpi mitä suurimmalla antaumuksella ja ilostuin suunnattomasti ilmapalloista. Olin ennen keikan alkua skannanut katon huolella läpi ja petyin kun missään ei näkynyt mitään merkkejä ilmapalloista, mutta sieltä ne sitten kuitenkin tuli! Katoin että mitä matoja niissä on sisässä mut se olikin konfettia jota sitten räjähteli ihmisten päälle kun ilmapallot puhkesi. Olin hullun haltioissani, en nimittäin varsinaisesti nähnyt mitään mitä lavalla tapahtuu muuten kuin muiden ihmisten puhelinten näytöltä, joten vietin aika pitkän aikaa tuijottamalla kattoon koska ne ilmapallot ja konfettiakin räjähti jostain ja en osaisi kuvailla sitä mitenkään muuten kuin tosi kornisti joten sanon vaan että se oli tosi hienoa. En ole ikinä ennen ollut keikalla missä varsinaisesti tapahtuisi mitään tuollaista, paitsi pari kesää sitten kun olin katsomassa noita Virossa, mutta silloin olin varmaan kilometrin päässä lavasta joten en varsinaisesti ollut ihan messissä missään. Pelotti hirveesti ettei tuonne tulisi ketään ja sit Jared ja kaikki ois ihan nääh eikä mitään jännää tapahtuisi mut mitä vielä!

Sitten kamppailin itseni Veeran hartioille ja oli aika avartava kokemus kun ihan oikeasti näki jotain! Oon tosi lyhyt enkä edes yltänyt heittelemään niitä ilmapalloja minnekään vaikka kuinka kurottelin kun pidemmät ihmiset osui niihin tietenkin aina ensin, mutta yhtäkkiä niitä sitten tulikin mua naamaan yhtenään ja ääää. !!!

Ja encore ja yhtäkkiä ne soittaa Rihannan Stayta ja ensin ravistelin Veeraa hartioista koska en tiennyt miten muuten purkaa niin yllättävän tilanteen aiheuttamaa mieletöntä tunnetta (en oikeasti tiennyt että ne soittaa sitäkin keikoilla, woaa) ja sitten ryhdyin vesiputoukseksi enkä oo kyllä ikinä millään muulla keikalla saanut noin suuria tunnereaktioita. Se oli siistii myös.

Oli taas pakko selittää romaani, anteeksi epäymmärrettävä ja töksähtelevä ja muutenkin outo teksti. Huomenna esseekoe, pitäisi siihen varmaan taas yrittää koota kirjalliset lahjani ja muistaa että pilkkujakin saa käyttää.

Mut nii. Oli ehkä siistein keikka millä oon ikinä ollut enkä millään osannut jakaa tätä kokemusta niin että siitä välittyisi mitään oikeasti mutta joka tapauksessa oli maailman siisteintä ja niin. Hurrr.

Mandi ei keksinyt otsikkoa enkä minäkään

 Ulkoiltiin vaihteeksi Mandin kanssa, yllä oli taidekuvaosuus ja alla "mennään kuuseen" -osuus.

Ja sit vaan jotain normikuvia.

Ostin muuten tuossa hiljattain uudet kengät kun edellisten vetoketju hajosi lopullisesti. Ne on tällaiset:

Kiitettävän likaisiksi olen ne tässä parin päivän aikana saanut kyllä.

Mun hiuksetkin on kasvaneet vihdoin jotakuinkin siedettäviin mittoihin, sen lisäksi kyllästyin viimeinkin suoristamaan niistä tyhmää pottaa ja nyt ne sitten pottailevat outoina ja epäsymmetrisinä kiharoina.

Tähän joku hassu kurttunaama-kuvateksti.

Heippa!